Minun käteni soivat.
Koskettaminen ja kirjoittaminen.
Kädet mahdollistavat fyysisen kosketuksen,
joka on avainasemassa hierojan työssä.
Ilman käsiäni en voisi hieroa, ilman käsiäni en voisi koskettaa.
Ne ovat ainoa työvälineeni.
Kädet mahdollistavat myös kirjoittamisen,
josta tykkään monien täyteen kirjoitettujen vihkojen ja päiväkirjojen verran.
Käteni rakastavat tarttua mukana kulkeviin kyniin ja papereihin, jotka ovat aina valmiita palvelemaan, missä ikinä menenkin - vaikka vain napostellakseni yhtä sanaa.
Niin.
Ehkä voisin käsieni kautta koskettaa toisia myös kirjoittamalla.
Tervetuloa lukemaan elämänmakuista blogiani, jossa juostaan ulkona kieli pitkällä lumihiutaleiden perässä, pysähdytään ihmettelemään ihmiskehon toimintaa, ihastellaan elämän lahjaa ja läikytellään kahvia - Sarkkumaiseen tyyliin.
Tekstini tulevat syntymään inspiraation ja luovuuden kainalossa, omalla tahdillaan. Eli säännöllisen epäsäännöllisesti aina silloin tällöin.
Puss och kram!
- Sarkku
Ps. Helpottaakseni ryhtineuroosiani ja sinun niska-hartiaseudun vaivoja: Olethan ergonomisesti hyvässä asennossa, jos luet blogiani - kun tiedän, että sinulla ei ole pää edessä ja hartiat lysyssä lukiessasi tekstejäni, minulla on ilo kirjoittaa.